KALLION TIETOKONEMUSEO
Kotimikroilua 2020-luvulla!
YHTEISÖLLINEN TOIMINTA MUSEON MAHDOLLISTAJANA
Kallion tietokonemuseon toiminta ei olisi mahdollista ilman yhteisöllisyyttä ja lahjoituksia toiminnan tukemiseen. Moni museon laitteista onkin peräisin museon toimintaa tukevilta henkilöiltä. Lahjoittajat ovat tällä tavoin omalla panoksellaan osallistuneet museotoimintaan. Kaikkein hienoin asia on, että lahjoittajat ovat toiminnallaan mahdollistaneet jollekin toiselle kokemuksia ja sitä kautta mahdollisuuden innostua tietokonekulttuuriin.
Kallion tietokonemuseo tarjoaa tilat, opastusta ja ohjausta teknologian omaksumiseen – aivan kuten silloin joskus ennen aikansa tietokonekaupoissa, jota museo jäljittelee. Vanha on nykyajan ”uusi” Kallion tietokonemuseolla. Museolla kannattaa poiketa tutustumaan tietokonekulttuuriin ja tietokoneiden legendoihin, sillä joku on mahdollistanut lahjoituksellaan kokemuksen juuri sinulle!
Vuosi 2026 suunnitelma
Vuoden 2026 toimintasuunnitelma ja varainhankinnan tavoitteet on julkaistu. Toimintasuunnitelmaan voi käydä tutustumassa tästä linkistä.
—-
Museo muistaa ystäviään omalla yksilöllisellä T-paidalla.
Kallion tietokonemuseo 1 vuotta!
Kallion tietokonemuseo on ollut toiminnassa 14.12.2025 alkaen. Museon toiminta-ajatuksena oli tuoda esille yksittäisen keräilijän kokoelman esille ja käyttöön.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana museon toiminta-ajatus on muuttunut. Museon saamat runsaat lahjoitukset tarkoittavat, että museosta kiinnostuneet ovat lahjoittaneet omia kokoelmia ja yksittäisiä laitteita Kallion tietokonemuseolle. Lahjoituksia on tehty, jotta muut pääsevät käyttämään niitä museolla.
Kallion tietokonemuseon toisen vuoden toimintasuunnitelmana on mahdollistaa lahjoitusten käyttö ja uuden harrastuksen aloittaminen museotoiminnasta kiinnostuneille.
Museotoiminta ja tietokonekulttuuri omana harrastuksena
Kallion tietokonemuseosta on kehittymässä harrastus- ja ajanvietepaikka museotoiminnasta kiinnostuneille. Siellä voidaan rauhassa tutustua tietokoneisiin ja käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa. Olipa kyse sitten pelaamisesta, ohjelmoinnista tai vaikkapa musiikin tekemisestä, niin Kallion tietokonemuseolla voi harrastaa asiaa kukin tavallaan ja palata harrastuksensa pariin.
Tähän toimintaan Kallion tietokonemuseo tarjoaa tilat, aukiolot ja opastuksen, mikäli joku on kiinnostunut aloittamaan uuden harrastuksen museotoiminnan parissa. Kenenkään ei tarvitse ostaa harrastuksen aloittamista varten omia laitteita tai tehdä hankintoja. Alkuun pääsemiseksi kaikki tarvittava löytyy museolta.
Vuoden 2026 tärkein tavoitteemme on tukea ja helpottaa museotoimintaan liittyvän harrastuksen aloittamista sekä etsiä rahoitustapoja ja kehittää museotuotteita myyntiin toiminnan mahdollistamiseksi.
Tavaralahjat
Kallion tietokonemuseon rakennusprojektiin ovat osallistuneet seuraavat henkilöt ja yhteisöt.
Commodore 64, VIC20, C128, Amiga 500, C-lehtiä, Mikrobittejä
Alkuperäisiä Amiga-pelejä kahdeksan kappaletta.
Mikropelimanne -ohjelmointikilpailun disketti, joka sisältää ohjelman, joka voitti kilpailun (Printti-lehden numerot 10.86 ja 20.86). Lehdet ja disketti katsottavana museolla. Tom kävi museolla ja muisteltiin tapahtunutta. Tästä video Youtubessa.
”Teekkari-Mac” 1990-luvun alusta. Kone on 80-luvun lopulta. Aikanaan kottariasenpönttöihin
(sen ajan Mac) tehtiin upgrade niin, että pohjalevy meni vaihtoon. Huollolle jäi hyllyyn
noita vanhoja emolevyjä, jotka päätyivät sitten teekkariporukallemme. Kasasimme niistä
toimivat koneet lisäämällä poweri, Atarin hiiri ja monitori. Joitain korppuasemiakin oli
liikenteessä, joten taisin sellaisenkin koneeseen laittaa. Se toimi wanhalla MacOS:llä
ihan kivasti.
Amstrad CPC464 vihermustamonitori, pelipaketti, 3-tuuman Amstrad -levyasema.
- Philips 14″ -näyttö Spectravideoon
- ”Oma Spectravideo-328:ni korvasi aiemman Vic-20:n, hankittiin muistaakseni julkaisuvuonna 1983 Lahdessa, mahdollisesti -84 mutta luultavasti tuo aiempi vuosi. Sen perässä oli Expander yksikkö, jossa oli ohjaimet kahdelle floppy-asemalle, ja tuo hieno silmäystävällinen tyylikkään ambersävyinen monitori sen päällä, ajan tapaan tottakai epäergonomisen korkealla. Pelailin tuolla koneella tietysti (hyvä joykkari oli must), mutta tein myös CP/M käyttistä pyörittäneellä systeemillä lukion koulujuttuja, harjoittelin ohjelmointia BASIC:llä ja myöhemmin tein opintoja. 1985 kesätyörahoilla ostin siihen vielä printterin perään, mikä teki järjestelmästä varsin käyttökelpoisen. Mustavalkoinen matriisiprintterini söi jatkolomaketta, ja oli hirvittävä melulähde (ja kallis sellainen), mutta tulostetta syntyi kiitettävää vauhtia eikä kaikki jäänyt vain pikseleiksi ruudulla. Paperiton toimisto oli lähinnä kangastus tulevaisuudessa. Fysiikkaa ja tietojenkäsittelyä Helsingissä opiskellessani moni labraraportti tai ohjelmointityö esim. Pascalilla ja Fortranilla valmistui tätä monitoria tuijotellessa; valitettavasti kääntäjiä mulla ei ollut, joten aivoitukset piti siirtää yliopiston koneille lerpuilla jatkotyöstöä varten. Kone jaksoi iloisesti pyörittää Word- ja Calcstar ohjelmistoja, joilla veljeni teki oman DI-työnsä. Nettiaikakauden saapuminen 1988 opiskelija-arkeen yliopiston VAX/VMS-keskuskoneissa, ja niistä puhelinsoittosarjojen ja modeemin kautta kotona käytettävän sähköpostin, PortaCOM keskustelusysteemin ja myöhemmin news-kanavien myötä alkoi tehdä koneesta vanhanaikaisen. Näin Spectravideo monitoreineen eläköityi keväällä 1990 PC-aikakakauden tieltä hienon todella pienikokoisen Olivettin 286-prossulla toimivan MS-DOS pöytäkoneen myötä.”
- Perinteinen Commodore -kassi vuodelta 1986, jollainen esiintyi usein Commodore 64 -tietokoneiden mainoksissa.
Suomen Amiga-käyttäjät ry. on lahjoittanut Kallion tietokonemuseon kokoelmaan kaksi Wallun kanssa yhteistyössä painattamaansa Mikrokivikausi – Kun esi-isä tietokoneen osti -sarjakuvakirjaa (3. painos, 2024).
Puupää-palkitun Harri ”Wallu” Vaalion sarjakuvakirja Mikrokivikausi – Kun esi-isä tietokoneen osti perustuu paitsi samannimiseen tietokoneaiheiseen sarjakuvaan, myös siitä vuonna 2016 yhdessä yhteiskunnallisen vaikuttajan ja ex-tietokonejournalistin Jyrki J.J. ”Wexteen” Kasvin kanssa rakennettuun IT/EA Mikrokivikausi – sarjakuvia tietotekniikan alkuajoilta nykyaikaan -näyttelyyn. Näyttelyssä – ja sittemmin kirjassa – on sekä Jyrkin että Wallun suosikki-Mikrokivikausi-sarjoja saatesanoineen.
Wallu tuotti kirjasta kaksi omakustanne-erää (2022). Hän etsi vuonna 2024 kumppania kirjan kolmannelle painokselle, koska kysyntää oli, mutta puhdas omakustanne ei ollut enää mahdollinen. Kiinnostusta kyseltiin niin kotimaisista tietokonealan lehdistä kuin liitoistakin, mutta tarttujia ei ollut ja lisäpainos uhkasi jäädä tekemättä. Suomen Amiga-käyttäjät ry. kuuli asiasta ja ryhtyi sarjakuvataidemesenaatiksi, jotta kolmas erä saatiin tuotettua. Tunnistat tämän 3. painoksen yhdistyksen AMIGAAA!-logosta sisäsivulla.
NES Nintendo Entertainment System + Zapper-valopistooli + Philips CRT21 -tuumainen telkkari.
2 x Apple IIc -tietokoneita oheislaitteineen, noin 200 diskettiä Apple II -ohjelmia disketillä.
Mikko muistelee: ”Näillä Apple IIc -koneilla aloitin ohjelmointiurani, joskin harrastuspuolelta. Toki olin aiemmin koodannut mm. Mikrobitti-lehden ohjeiden avulla pikkupelejä C64:lle, mutta vasta Applet avasivat oven omaehtoisen ohjelmoinnin maailmaan. Niiden suora valmius grafiikkaohjelmointiin ilman erillistä kääntäjää oli varsin kätevä. Kun lähdin 90-luvun puolivälissä opiskelemaan Helsingin yliopistolle, opiskelijasolussani oli kalusteina sänky, puolikas kirjahylly, pöytä, yksi tuoli, yksi PC ja yksi Apple IIc. Kun muutakaan tekemistä ei iltaisin ollut, Applella ohjelmoin ensimmäiset piirto-ohjelmani ja joitakin yksinkertaisia tietokantoja. Toinen Apple IIc lerppukokoelmineen oli vanhempieni luona, jotta ilottelua voisi jatkaa myös lomakausilla.”
Apple II on Kallion tietokonemuseon vakiokalustoa. Tervetuloa tutkimaan ja kokeilemaan!
IBM PS2 + IBM -näyttö
Atari STE 1040 Extra pack. Mukana FirST BASIC, HyperPaint, Prince, ST-Calc, ST-Data, ST-Graph, ST-Word 3, STAC – ST Adventure Creator ja SM124 monitori. Myös paljon Atari ST -lehtiä luettavaksi museolle.
Tietokoneet
– Atari Mega ST4 ja Atari-kovalevy
– Monitori Atari SM124
– Atari 520ST + virtalähde (2 kpl)
– välikaapelit ja näppäimistö
Musiikkilaitteet
– Steinberg MidexPlus midi-interface, kytkettynä 3 avainyksikköä ohjelmille Cubase, Syntworks M-1 ja Syntworks SY-77
– Korg M-1 REX syntesoijaräkkimoduli + soundikortit
– Yamaha TG 77, syntesoijaräkkimoduli + soundikortti
– Manuaalit
– Akai ME30P Midi Programmable Patch Bay, virtakaapeli ja manuaali
– Akai S1000 Sampler, manuaali ja alkuperäiset disketit ja niiden kopioita
– Lexicon PCM 70 kaikulaite ja manuaalit
– MACKIE 1202-VLZ-Pro mikseri, manuaali ja virtakaapeli
– Streovahvistin 120W (Magnum)
Ohjelmistot
– Steinberg ohjelmat Cubase, Syntworks M-1 ja SY/TG-77
– Doctor T’s Tiger Cub -ohjelma (disketti ja kaksi manuaalia)
– Doctor T’s Editor PCM 70:lle (ei diskettiä, vain manuaali)
+ paljon tutkimatonta varusohjelmistoa, mistä Kallion tietokonemuseo tai siellä vierailleet eivät ole ottaneet vielä selkoa. Lista päivittyy.
Tällainen mahtava lahjoitus mahdollistaa 1980-luvun musiikkistudion rakentamisen Atarilla varustettuna Kallion tietokonemuseolle.
Kallion tietokonemuseon rakenteilla olevaa Atari ST Officea muistettiin seuraavilla lahjoituksilla:
Prosepero Softaware
Hyperdraw
Family Curriculum: Business Computing Module
Family Curriculum: Play and Learn Module
STOS The Game Creator
TimeWorks Desktop Publisher
Atari ST Antic Software
The Home Filing Manager
Flexidump
LDW Power Spreadsheet
1st Word Plus
Arabeque Professional
1st Word Plus 3.0
Protext
Multi Desk Deluxe
Calamus User Magazine Issue 3
VIC-20 joystickit, VIC-20ikkunamainos
Kallion tietokonemusemuseo kiittää lahjoituksista, jotka mahdollistavat kulttuurikokemusten siirtämisen eteenpäin tulevaisuuteen muiden koettaviksi. Ajat vanhat eivät koskaan palaa, mutta aikakautensa asioista ja niihin liittyvistä kokemuksista ei tarvitse välttämättä luopua – etenkään jos ne olivat hyviä ja kivoja kokemuksia.
Rahalahjoittajat
Kallion tietokonemuseon päivittäistä toimintaa ovat olleet tukemassa seuraavat osapuolet
Heinäkuun 2025 tilakustannuksiin 900€.
Elokuun 2025 tilakustannuksiin 900€.
Tuki museon kustannuksiin 1000€.
Kallion tietokonemuseon toiminnan järjestäminen pyörii pääsääntöisesti talkoilla, pääsylipputuloilla ja rahalahjoituksilla. Museo on hakenut toiminnallisesta tukea vuodelle 2026, jonka saamisesta ei ole tätä kirjoittaessa tietoa.
Mikäli olet yksityishenkilö ja haluat tukea rahalahjoituksella Kallion tietokonemuseon toimintaa, niin osoita lahjasi tilille FI93 5300 1720 1531 41. Merkitse saajaksi Hankiworks, joka vastaa museon kustannuksista. Lisääthän viestikenttään Kallion tietokonemuseo, oman nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Mikäli teet lahjoituksen yrityksen nimissä, pyydä lahjoitusta varten lomake. Sen voi liittää kirjanpitoon ja vähentää verotuksessa.
Mikäli haluat osoittaa vastikkeettoman lahjoituksen, osoita haluamasi summa tilille FI93 5300 1720 1531 41. Merkitse saajaksi Hankiworks, joka vastaa museon kustannuksista. Lisääthän viestikenttään Vastikkeeton lahjoitus Kallion tietokonemuseolle, etu- ja sukunimesi.
Rahalahjoitus ei tarvitse erillistä lupaa viranomaisilta, sillä lahjoitus on vastikkeellinen jos lahja ylittää arvoltaan 50€. Vastikkeena Kallion tietokonemuseo lähettää tietokonekulttuuria kotiin tai toimiston seinälle A3 -kokoisen vuosijulisteen muodossa ensimmäisen täyden toimintavuoden kunniaksi. Vuosijulisteen voi käydä katsomassa tästä linkistä: Kallion tietokonemuseon vuosijuliste 2025.
Rahalahjat käytetään museon toimintakuluihin (vuokra, sähkö, vakuutukset, korjaukset, yleisötapahtumien kulut). Lahjoittajat sekä lahjoitus julkaistaan tällä sivulla, ellei erikseen muuta pyydetä. Kallion tietokonemuseo ja museon käyttäjät kiittävät suuresti tuesta.
Yhteydenottolomake museolle
Kerromme mieluusti lisää tietokonekulttuurista ja toiminnasta, jota harjoitetaan Kallion tietokonemuseolla. Mikäli Kallion tietokonemuseo ei ole sinulle tuttu, niin suosittelemme tutustumaan Suomea vuodesta 2022 kiertäneeseen I love 8-bit® -näyttelyyn, jota tuottaa Kallion tietokonemuseo.
Kallion tietokonemuseo täyttää 1 vuotta!
Kallion tietokonemuseo on ollut toiminnassa 14.12.2025 alkaen. Museon toiminta-ajatuksena oli tuoda esille yksittäisen keräilijän kokoelman esille ja käyttöön.
Ensimmäisen toimintavuoden aikana museon toiminta-ajatus on muuttunut. Museon saamat runsaat lahjoitukset tarkoittavat, että museosta kiinnostuneet ovat lahjoittaneet omia kokoelmia ja yksittäisiä laitteita Kallion tietokonemuseolle. Lahjoituksia on tehty, jotta muut pääsevät käyttämään niitä museolla.
Kallion tietokonemuseon toisen vuoden toimintasuunnitelmana on mahdollistaa lahjoitusten käyttö ja uuden harrastuksen aloittaminen museotoiminnasta kiinnostuneille.
Museotoiminta ja tietokonekulttuuri omana harrastuksena
Kallion tietokonemuseosta on kehittymässä harrastus- ja ajanvietepaikka museotoiminnasta kiinnostuneille. Siellä voidaan rauhassa tutustua tietokoneisiin ja käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa. Olipa kyse sitten pelaamisesta, ohjelmoinnista tai vaikkapa musiikin tekemisestä, niin Kallion tietokonemuseolla voi harrastaa asiaa kukin tavallaan ja palata harrastuksensa pariin.
Tähän toimintaan Kallion tietokonemuseo tarjoaa tilat, aukiolot ja opastuksen, mikäli joku on kiinnostunut aloittamaan uuden harrastuksen museotoiminnan parissa. Kenenkään ei tarvitse ostaa harrastuksen aloittamista varten omia laitteita tai tehdä hankintoja. Alkuun pääsemiseksi kaikki tarvittava löytyy museolta.
Vuoden 2026 tärkein tavoitteemme on tukea ja helpottaa museotoimintaan liittyvän harrastuksen aloittamista sekä etsiä rahoitustapoja ja kehittää museotuotteita myyntiin toiminnan mahdollistamiseksi.
Suomi
English (UK)