DAS COMPUTERMUSEUM VON KALLIO
Heimcomputer in den 2020er Jahren!
GEMEINSCHAFTLICHES HANDELN ALS TRAGENDER FAKTOR FÜR DAS MUSEUM
Ohne das Gemeinschaftsgefühl und die Unterstützung der Öffentlichkeit wäre der Betrieb des Computermuseums von Kallio nicht möglich. Viele der Exponate des Museums wurden tatsächlich von Menschen gespendet, die die Arbeit des Museums unterstützen. Auf diese Weise haben sie durch ihre eigenen Spenden zur Arbeit des Museums beigetragen.
Das Beste daran war, dass jemand durch seine Spende einer anderen Person die Möglichkeit gegeben hat, die Technik in einer Umgebung aus den 1980er Jahren im Museum auszuprobieren und zu erkunden.
Das Museum bietet Einrichtungen, Beratung und Anleitungen zum Umgang mit Technologie – genau wie in den Computergeschäften von einst, denen das Museum nacheifert. Im Computermuseum Kallio ist das Alte das „Neue“ von heute. Es lohnt sich, im Museum vorbeizuschauen, um die Computerkultur und Computerlegenden zu entdecken. Dank des Engagements einiger Menschen ist dieses Erlebnis im Computermuseum Kallio speziell für Sie möglich geworden!
Spenden an das Computermuseum von Kallio
Die folgenden Personen und Organisationen haben am Bauprojekt des Computermuseums von Kallio mitgewirkt.
Commodore 64, VIC20, C128, Amiga 500, C-lehtiä, Mikrobittejä
Alkuperäisiä Amiga-pelejä kahdeksan kappaletta.
VIC-20 joystickit, VIC-20ikkunamainos
Mikropelimanne -ohjelmointikilpailun disketti, joka sisältää ohjelman, joka voitti kilpailun (Printti-lehden numerot 10.86 ja 20.86). Lehdet ja disketti katsottavana museolla. Tom kävi museolla ja muisteltiin tapahtunutta. Tästä video Youtubessa.
”Teekkari-Mac” 1990-luvun alusta. Kone on 80-luvun lopulta. Aikanaan kottariasenpönttöihin
(sen ajan Mac) tehtiin upgrade niin, että pohjalevy meni vaihtoon. Huollolle jäi hyllyyn
noita vanhoja emolevyjä, jotka päätyivät sitten teekkariporukallemme. Kasasimme niistä
toimivat koneet lisäämällä poweri, Atarin hiiri ja monitori. Joitain korppuasemiakin oli
liikenteessä, joten taisin sellaisenkin koneeseen laittaa. Se toimi wanhalla MacOS:llä
ihan kivasti.
Amstrad CPC464 vihermustamonitori, pelipaketti, 3-tuuman Amstrad -levyasema.
- Philips 14″ -näyttö Spectravideoon
- ”Oma Spectravideo-328:ni korvasi aiemman Vic-20:n, hankittiin muistaakseni julkaisuvuonna 1983 Lahdessa, mahdollisesti -84 mutta luultavasti tuo aiempi vuosi. Sen perässä oli Expander yksikkö, jossa oli ohjaimet kahdelle floppy-asemalle, ja tuo hieno silmäystävällinen tyylikkään ambersävyinen monitori sen päällä, ajan tapaan tottakai epäergonomisen korkealla. Pelailin tuolla koneella tietysti (hyvä joykkari oli must), mutta tein myös CP/M käyttistä pyörittäneellä systeemillä lukion koulujuttuja, harjoittelin ohjelmointia BASIC:llä ja myöhemmin tein opintoja. 1985 kesätyörahoilla ostin siihen vielä printterin perään, mikä teki järjestelmästä varsin käyttökelpoisen. Mustavalkoinen matriisiprintterini söi jatkolomaketta, ja oli hirvittävä melulähde (ja kallis sellainen), mutta tulostetta syntyi kiitettävää vauhtia eikä kaikki jäänyt vain pikseleiksi ruudulla. Paperiton toimisto oli lähinnä kangastus tulevaisuudessa. Fysiikkaa ja tietojenkäsittelyä Helsingissä opiskellessani moni labraraportti tai ohjelmointityö esim. Pascalilla ja Fortranilla valmistui tätä monitoria tuijotellessa; valitettavasti kääntäjiä mulla ei ollut, joten aivoitukset piti siirtää yliopiston koneille lerpuilla jatkotyöstöä varten. Kone jaksoi iloisesti pyörittää Word- ja Calcstar ohjelmistoja, joilla veljeni teki oman DI-työnsä. Nettiaikakauden saapuminen 1988 opiskelija-arkeen yliopiston VAX/VMS-keskuskoneissa, ja niistä puhelinsoittosarjojen ja modeemin kautta kotona käytettävän sähköpostin, PortaCOM keskustelusysteemin ja myöhemmin news-kanavien myötä alkoi tehdä koneesta vanhanaikaisen. Näin Spectravideo monitoreineen eläköityi keväällä 1990 PC-aikakakauden tieltä hienon todella pienikokoisen Olivettin 286-prossulla toimivan MS-DOS pöytäkoneen myötä.”
- Perinteinen Commodore -kassi vuodelta 1986, jollainen esiintyi usein Commodore 64 -tietokoneiden mainoksissa.
Suomen Amiga-käyttäjät ry. on lahjoittanut Kallion tietokonemuseon kokoelmaan kaksi Wallun kanssa yhteistyössä painattamaansa Mikrokivikausi – Kun esi-isä tietokoneen osti -sarjakuvakirjaa (3. painos, 2024).
Puupää-palkitun Harri ”Wallu” Vaalion sarjakuvakirja Mikrokivikausi – Kun esi-isä tietokoneen osti perustuu paitsi samannimiseen tietokoneaiheiseen sarjakuvaan, myös siitä vuonna 2016 yhdessä yhteiskunnallisen vaikuttajan ja ex-tietokonejournalistin Jyrki J.J. ”Wexteen” Kasvin kanssa rakennettuun IT/EA Mikrokivikausi – sarjakuvia tietotekniikan alkuajoilta nykyaikaan -näyttelyyn. Näyttelyssä – ja sittemmin kirjassa – on sekä Jyrkin että Wallun suosikki-Mikrokivikausi-sarjoja saatesanoineen.
Wallu tuotti kirjasta kaksi omakustanne-erää (2022). Hän etsi vuonna 2024 kumppania kirjan kolmannelle painokselle, koska kysyntää oli, mutta puhdas omakustanne ei ollut enää mahdollinen. Kiinnostusta kyseltiin niin kotimaisista tietokonealan lehdistä kuin liitoistakin, mutta tarttujia ei ollut ja lisäpainos uhkasi jäädä tekemättä. Suomen Amiga-käyttäjät ry. kuuli asiasta ja ryhtyi sarjakuvataidemesenaatiksi, jotta kolmas erä saatiin tuotettua. Tunnistat tämän 3. painoksen yhdistyksen AMIGAAA!-logosta sisäsivulla.
NES Nintendo Entertainment System + Zapper-valopistooli + Philips CRT21 -tuumainen telkkari.
Atari 520STE, Atari XEGS, Commodore Amiga 1000, Commodore Amiga 1200, Apple II Europlus, Sinclair Spectrum, Amstrad CPC6218, Toshiba HX-10, Spectravideo SVI-738
2 x Apple IIc -tietokoneita oheislaitteineen, noin 200 diskettiä Apple II -ohjelmia disketillä.
Mikko muistelee: ”Näillä Apple IIc -koneilla aloitin ohjelmointiurani, joskin harrastuspuolelta. Toki olin aiemmin koodannut mm. Mikrobitti-lehden ohjeiden avulla pikkupelejä C64:lle, mutta vasta Applet avasivat oven omaehtoisen ohjelmoinnin maailmaan. Niiden suora valmius grafiikkaohjelmointiin ilman erillistä kääntäjää oli varsin kätevä. Kun lähdin 90-luvun puolivälissä opiskelemaan Helsingin yliopistolle, opiskelijasolussani oli kalusteina sänky, puolikas kirjahylly, pöytä, yksi tuoli, yksi PC ja yksi Apple IIc. Kun muutakaan tekemistä ei iltaisin ollut, Applella ohjelmoin ensimmäiset piirto-ohjelmani ja joitakin yksinkertaisia tietokantoja. Toinen Apple IIc lerppukokoelmineen oli vanhempieni luona, jotta ilottelua voisi jatkaa myös lomakausilla.”
Apple II on Kallion tietokonemuseon vakiokalustoa. Tervetuloa tutkimaan ja kokeilemaan!
IBM PS2 + IBM -näyttö
Atari STE 1040 Extra pack. Mukana FirST BASIC, HyperPaint, Prince, ST-Calc, ST-Data, ST-Graph, ST-Word 3, STAC – ST Adventure Creator ja SM124 monitori. Myös paljon Atari ST -lehtiä luettavaksi museolle.
Tietokoneet
– Atari Mega ST4 ja Atari-kovalevy
– Monitori Atari SM124
– Atari 520ST + virtalähde (2 kpl)
– välikaapelit ja näppäimistö
Musiikkilaitteet
– Steinberg MidexPlus midi-interface, kytkettynä 3 avainyksikköä ohjelmille Cubase, Syntworks M-1 ja Syntworks SY-77
– Korg M-1 REX syntesoijaräkkimoduli + soundikortit
– Yamaha TG 77, syntesoijaräkkimoduli + soundikortti
– Manuaalit
– Akai ME30P Midi Programmable Patch Bay, virtakaapeli ja manuaali
– Akai S1000 Sampler, manuaali ja alkuperäiset disketit ja niiden kopioita
– Lexicon PCM 70 kaikulaite ja manuaalit
– MACKIE 1202-VLZ-Pro mikseri, manuaali ja virtakaapeli
– Streovahvistin 120W (Magnum)
Ohjelmistot
– Steinberg ohjelmat Cubase, Syntworks M-1 ja SY/TG-77
– Doctor T’s Tiger Cub -ohjelma (disketti ja kaksi manuaalia)
– Doctor T’s Editor PCM 70:lle (ei diskettiä, vain manuaali)
+ paljon tutkimatonta varusohjelmistoa, mistä Kallion tietokonemuseo tai siellä vierailleet eivät ole ottaneet vielä selkoa. Lista päivittyy.
Tällainen mahtava lahjoitus mahdollistaa 1980-luvun musiikkistudion rakentamisen Atarilla varustettuna Kallion tietokonemuseolle.
Kallion tietokonemuseon rakenteilla olevaa Atari ST Officea muistettiin seuraavilla lahjoituksilla:
Prosepero Softaware
Hyperdraw
Family Curriculum: Business Computing Module
Family Curriculum: Play and Learn Module
STOS The Game Creator
TimeWorks Desktop Publisher
Atari ST Antic Software
The Home Filing Manager
Flexidump
LDW Power Spreadsheet
1st Word Plus
Arabeque Professional
1st Word Plus 3.0
Protext
Multi Desk Deluxe
Calamus User Magazine Issue 3
Laatikollinen erinäistä Apple-tavaraa, kirjallisuutta ja tarroja. Osa lahjoitettiin Suomen Apple-käyttäjät ry:lle yhdistyksen pikkujoulutiilaisuudessa Kallion tietokonemuseolla 30.11.2025.
Apple II joystick
Apple Macintosh Plus (1985) + tulostin + lisälevyasema + kotimaisia Apple-mainoksia.
Apple Macintosh SE (1988). Lahjoittajan toiveesta nimeä ei julkaista. Kertomuksensa mukaan ne hankittiin pieneen agentuuriliikkeeseen, kun haluttiin kehittää toimistorutiineja”. Vuosi oli (melko varmasti) 1988.
Amstrad CPC464 + pelikasetteja
Commodore 64 + kasettiasema
Spectravideo SVI328 + kasettiasema + joystick + alkuperäisiä ohjelmia ja pelejä.
”Hankin laitteen muistaakseni käytettynä v. 1986 Ylivieskassa toimineelta Stereo Ky:ltä. Spectravideossa minua kiinnosti sen Basic-ohjelma. Basiciin olin jonkin verran tutustunut v. 1973 Tampereen teknillisessä opistossa, jossa ATK-opetuksessa oli käytössä Nova –Basic-mikrotietokone. Spectravideoon ohjelmat ladattiin kasettisoittimelta, jolle itse muokattuja ohjelmia saattoi myös tallentaa. Minäkin latailin niitä jokusen Mikrobitti-lehden sivuilta. Taisi radiostakin tulla, jokunen kasetille tallennettava piipitys. Laitteeseen oli ladattavissa ohjelmia myös moduuliportin kautta. Moduulipelit latautuivat nopeammin kuin kasetilta ja toimivat hyvin.”
IBM XT + Mitsubishi EGA + Model F -näppäimistö + pelejä.
Apple LC
Ostin koneen heräteostoksena Jokioisten Museorautatien Minkiön aseman vieressä olevan Meijerimuseon kirpputorilta elokuussa 2026. Museon-kirpputorin omistaja kertoi, että kone on ollut hänellä maatilan käytössä kauan sitten eikä ole varma toimiiko se enää. No, eihän se toiminut, edes litiumpariston vaihdon jälkeen. Tuuletin ja kiintolevy lähtivät hyrräämään, samoin näyttö meni päälle mutta kone ei bootannut edes virheilmoitusta näytölle. Olen nuorena harrastanut elektroniikkarakentelua ja sähkölaitteiden korjaamista, mutta sekä aikapula että se tosiasia että näissä pitää tietää millaista vikaa hakee, johtivat päätökseen tietokonemuseoon lahjoittamisesta. Siellä sille on käyttöäkin enemmän kuin oman työhuoneeni koristeena.
—
Kiitos lahjoituksesta! Kallion tietokonemuseon vahtimestari fiksasi koneen käyttökuntoon ja näin kone on museolla kaikkien nähtävissä ja käytettävissä. Tällä tavalla museo toteuttaa toiminta-ajatustaan, jossa museo palauttaa kerran kadonnutta tietokonekulttuuria takaisin nykyaikaan kaikkien käyttöön yhteisön avustamana. Kuvassa Apple LC on oikealla ja kytkettynä Macintoshiin. ”Viritin AppleTalk-lähiverkon molempien koneiden välille” -kommentoi vahtimestari tekemäänsä kytkentää Kallion tietokonemuseolla.
Das Computermuseum von Kallio bedankt sich bei allen für ihre Spenden. Dank dieser Spenden ist es möglich, diese kulturellen Erlebnisse an künftige Generationen weiterzugeben, damit auch andere in deren Genuss kommen können!
Finanzielle Unterstützung
Die folgenden Personen haben den täglichen Betrieb des Museums unterstützt.
Heinäkuun 2025 tilakustannuksiin 900€.
Elokuun 2025 tilakustannuksiin 900€.
Tuki museon kustannuksiin 1000€.
Elokuun 2026 tilakustannuksiin 1000€.
Syyskuun 2026 tilakustannuksiin 600€.
Das Computermuseum von Kallio wird von der Leidenschaft für die Computerkultur und gemeinschaftliche Aktivitäten getragen.
Unternehmen
Das Computermuseum von Kallio finanziert sich aus Eintrittsgeldern, die das Museum bei öffentlichen Veranstaltungen und privaten Anlässen einnimmt. Das Museum erhält keine öffentlichen Fördermittel.
Unternehmen und Privatpersonen konnten die Aktivitäten des Museums unterstützen, indem sie Superticket, das online im Webshop des Museums bestellt werden kann. Mit dem Superticket können Mitarbeiter und ihre Familienangehörigen das Museum in ihrer Freizeit besuchen, um an öffentlichen Veranstaltungen teilzunehmen. Das Superticket ist sechs Monate lang gültig und kostet 999 € (inklusive 13,5 % MwSt.).
Kontakt zum Museum aufnehmen
Wir erzählen Ihnen gerne mehr über die Computerkultur und die Aktivitäten im Computermuseum. Falls Sie das Computermuseum von Kallio noch nicht kennen, empfehlen wir Ihnen, sich über die Ausstellung zu informieren, die seit 2022 durch Finnland tourt. I love 8-bit® Das ist der fliegende Computerzirkus!
Gemeinschaftsgeist als Superkraft
Mit Freunden macht alles mehr Spaß – und das gilt auch für Museen. Das Computermuseum von Kallio ist wie eine Social-Media-Gruppe, nur ohne die Nachteile der sozialen Medien. Das Museum bringt Menschen zusammen, indem es als Treffpunkt dient, an dem man sich entspannen und Zeit mit legendären Geräten in einem authentisch nachgebildeten Computergeschäft aus dem Jahr 1984 verbringen kann. Genau wie in den Computergeschäften von 1984 kommen Menschen, die sich nicht kennen, vielleicht ins Gespräch über die Geräte des Museums und ihre Erfahrungen aus jener Zeit. Möglich gemacht wurde dies durch die Besucher und Spender des Museums.
Museumsaktivitäten und Computerkultur als Hobby
Das Museum entwickelt sich zu einem Ort für Hobbyisten und Freizeitinteressierte, die sich für museale Aktivitäten begeistern. Dort können Besucher in ihrem eigenen Tempo mehr über Computer erfahren und diese für ihre eigenen Zwecke nutzen. Ob beim Zocken, Programmieren oder sogar beim Musizieren – das Computermuseum von Kallio ermöglicht es jedem, seinen Interessen auf seine eigene Weise nachzugehen und sich wieder seinen Hobbys zu widmen.
Das Computermuseum von Kallio bietet Räumlichkeiten, Öffnungszeiten und eine Einweisung für alle, die ein neues Hobby im Zusammenhang mit den Aktivitäten des Museums beginnen möchten. Niemand muss eigene Ausrüstung kaufen oder sonstige Anschaffungen tätigen, um loszulegen. Alles, was Sie für den Einstieg benötigen, finden Sie im Museum.
Unser Hauptziel für das Jahr 2026 ist es, den Einstieg in museale Hobbys zu unterstützen und zu erleichtern sowie Finanzierungsmöglichkeiten zu erschließen und museale Produkte für den Verkauf zu entwickeln, um unsere Aktivitäten zu ermöglichen.
Deutsch
Suomi
English (UK)
Svenska